Kolmekymmenluvun pulavuosina joutuivat Kaukolassa pakkohuutokauppaan kymmenkunta isoa tilaa. Näiden joukossa Tontin tila, jonka Esko Rouhiainen huusi pakkohuutokaupasta 269 000 markalla. Tontin edellinen omistaja oli Matti Montonen. Yhdessä Totlampi ja Tontti muodostivat Kaukolan suurimman viljellyn yksityisen tilan, pinta-ala 336 hehtaaria, josta viljeltyä 73 hehtaaria. Tontille siirtyivät asumaan Esko ja Aino Rouhiainen ja heidän kuusi lastaan: Esko Tapio, Pentti, Helli, Aulis, Kauko ja Seppo, joista Kauko ja Seppo syntyivät Tontilla.

Tontti, kuva vuodelta 1991, kuvaaja Katri Rouhiainen

Kuvaus Tontilta lähteneiden henkilöiden evakosta.

Tontin tila nykyisin

Tontin tila on tällä hetkellä edelleen pystyssä ja leningradilaisella perheellä kesäkäytössä. Rakennukset ovat täysin vahvassa kunnossa perustuksineen ja rakenteineen. Kivijalat, hirret ja hormit ovat asennossa huomattavasta iästä huolimatta. Sikäläisen rakennustavan mukaan rakennukset olivat patinoituneita ja puupintaisia, sinistä väriä löytyy päärakennuksen ikkunoissa. Tontin rakennukset sijoittuvat etelään ja länteen aukeavalle kumpareelle, parhaalle mahdolliselle rakennuspaikalle. Näköala aukeaa järvelle. [VRo91]

Syksyllä 1999 vastavalmistunut arkkitehti Sari Kivimäki otti yhteyttä sukuun. Hän oli tehnyt diplomityön, joka käsitteli Karjalan kannaksen vanhaa suomalaista rakennuskantaa. Osana hänen työtään järjestettiin hyvin säilyneissä kannakselaiskohteissa rakennusten mittausleiri elokuussa 1998. Seitsemän arkkitehtia ja -opiskelijaa mittasi, valokuvasi ja piirsi dokumentaatiopiirustuksia hyvin säilyneistä kohteista. He viettivät lähes viikon Tontin Rouhiaisessa Nikolai Timotjevitsh Petrovin perheen vieraina. Tuloksena on mm. piirustukset pihapiiristä, asuintalosta, karjasuojasta, saunasta ja aitasta sekä roimasti lisää tietoa Tontin tilasta ja sen rakentamisesta. Kuvat on luvattu myös sukuseuran käyttöön, kun vain on mahdollista.