Karjalan Liitto
Helsinki

Tuomiokirjojen kertomaa Räisälän/Kaukolan Rouhiainen-suvusta

Tarkoituksena oli koota Räisälän tuomiokirjoista 1600-luvulta (vuoteen 1710 asti) kaikki käräjäjutut, joissa Rouhiaisia esiintyy. Lähdeluettelossa mainittujen tuomiokirjojen mikrofilmit on käyty läpi.

Rouhiaisia koskevat jutut on kirjoitettu puhtaaksi ja käännetty suomeksi. Muutamista monen sivun pituisista jutuista on kopioitu vain tärkeimmät osat. Epäselvät sanat on merkitty joko (?):llä sanan jälkeen tai (epäselvä)-sanalla, kun ei edes arvaaminen ole auttanut. Kun käännökset on tehty eri aikoina, tyyli vaihtelee jonkin verran; toisinaan se on hyvin "kapulakielistä", toisinaan hieman vapaampaa.

Kirjain v-sivunumeron jäljessä tarkoittaa kääntöpuolta. Tuomiokirjoissa lehdet numeroitiin, ei jokaista sivua.

Koottu tuomiokirja-aineisto antaa sangen värikkään ja monipuolisen kuvan kansan elämästä Räisälän (Kaukolan) pitäjässä 1600-luvulla, tosin kyllä pääasiallisesti oikeudenkäynnin näkökulmasta.

Tuomiokirjoista päätellen henkikirjoissa 1683-1696 mainittu Pentti Rouhiainen on Kaukolan kylän Rouhiaisten kantaisä ja hänen poikansa Esko mainitaan tuomiokirjoissa 1702 ja 1703. Liitteeseen on tiivistetty sukujohdot sekä Kaukolan että muiden kylien Rouhiaisista, milloin se on ollut mahdollista.

Kuten tuomiokirjaotteista selviää, on suomalaisia sukunimiä kirjoitettu monin eri tavoin. Toisinaan Rouhiainen-nimi on kirjoitettu aivan nykyiseen tapaan, usein kuitenkin on ainakin -en-pääte pudotettu pois ajan tyylin mukaan. Etunimet kirjoitettiin ruotsiksi, joka oli valtakunnan virallinen kieli. Huomattakoon, että ruotsinkielisissäkin sukunimissä on vaihtelevia kirjoitustapoja. Oikeinkirjoitusääännöt eivät olleet kovin tarkkoja ja suomenkielessä niitä ei ollutkaan.

Moni käräjäjuttu jää tavallaan keskeneräiseksi, kun seuraavilla käräjillä sitä ei enää käsitellä. Tällöin osapuolet ovat luultavasti sopineet asiasta käräjien ulkopuolella.

Helsinki 21.1.1991
Heljä Pulli
Sukututkija

Seppo Rouhiaisen kommentit Heljä Pullin tutkimukseen:

Pulli oli kahlannut läpi vuosien 1639-1710 aikana käytyjen käräjien, joita oli pidetty yhteensä noin 120 kertaa, pöytäkirjat (tuomiokirjat) alkaen Räisälän katselmuspöytäkirjasta 20.6.1639 jatkuen (ilmeisesti) viimeisiin Ruotsin hallinnon aikana pidettyihin Räisälän ym. talvikäräjiin 11-14.5.1710.

Käkisalmen alue oli liitetty Ruotsiin vuonna 1611 tapahtuneen Käkisalmen linnan valtauksen ja rauhan 1617 jälkeen. Vuosina 1656-1658 oli ns. ruptuurisota, jolloin kaukolalaisia pakeni vihollista mm. salomaille. Luettelo Räisälässä pidetyistä käräjistä löytyy sukuseuran arkistosta.